Asiantuntijaneuvosto vaatii joustavampaa velkajarrua tulevaisuuden turvaamiseksi – Talousasiantuntija analysoi ehdotuksia.

Asiantuntijaneuvosto vaatii joustavampaa velkajarrua tulevaisuuden turvaamiseksi – Talousasiantuntija analysoi ehdotuksia.

Tekijän raportin mukaan www.sueddeutsche.de Yleisen taloudellisen kehityksen arvioinnin asiantuntijaneuvosto (SVR) on ehdottanut velkajarrun maltillista tarkistamista. Puheenjohtaja Monika Schnitzer kuvailee nykyistä velkajarrua liian jäykäksi ja vaatii joustavuuden lisäämistä, jotta julkiset menot voidaan suunnata tulevaisuuteen vaarantamatta julkisen talouden kestävyyttä.

Velkajarru otettiin käyttöön, jotta tulevia sukupolvia ei kuormitettaisi tarpeettomasti koroilla ja lyhennysmaksuilla. Siinä määrätään, että osavaltioiden tulee tulla toimeen ilman uusia lainoja taloudellisesti normaaleina vuosina, ja liittohallituksen velkavara on 0,35 prosenttia taloudellisesta tuotannosta. Nykyisen talouden taantuman vuoksi nettoluotonotto on sallittua runsaat 22 miljardia euroa. Säännöstä saa poiketa vain hätätilanteissa, esim. luonnonkatastrofin jälkeen tai pandemian aikana.

Ehdotettu uudistus kattaa muun muassa siirtymävaiheen käyttöönoton ja standardirajan nostamisen sen mukaan, mikä on valtion velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Esitys perustelee tätä sillä, että talouskriiseillä voi olla suuria vaikutuksia kansantalouteen myös akuutin hätätilan jälkeisinä vuosina. Valtionvelkasuhde on tällä hetkellä noin 64 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä asiantuntijaneuvoston uudistusehdotuksen mukaan mahdollistaisi reilut 28 nettolainanoton 22 miljardin euron sijaan.

Rahoitusasiantuntijana näen nämä uudistusehdotukset tärkeänä askeleena, jotta valtiot voivat reagoida asianmukaisesti vaikeina taloudellisina aikoina. Velkajarrun sopeuttaminen nykyiseen taloustilanteeseen ja pitkän aikavälin velkatilanteeseen on ratkaisevan tärkeää tasapainoisen finanssipoliittisen strategian mahdollistamiseksi. Tällä joustavammalla sääntelyllä voi olla myönteinen vaikutus markkinoihin, koska se antaisi hallituksille enemmän mahdollisuuksia investoida tulevaisuuteen suuntautuviin hankkeisiin, kuten ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon ja infrastruktuuriin. Uuden velan kasvun mahdolliset riskit on kuitenkin myös otettava huomioon ja punnittava huolellisesti.