Schnitzer varoittaa: Ei uusia velkoja ravintola-alalle!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Monika Schnitzer arvostelee musta-punaista hallitusta sen talouspolitiikasta ja vaatii budjettileikkauksia velan välttämiseksi.

Schnitzer varoittaa: Ei uusia velkoja ravintola-alalle!

Keskustelu musta-punaisen liittohallituksen rahoituspolitiikasta on käymässä intensiivisemmäksi. Neuvottelukunnan puheenjohtaja Monika Schnitzer suhtautui kriittisesti ravintola-alan arvonlisäveron alentamiseen. Haastattelussa hän teki selväksi, että tämä toimenpide ei ollut oikea vastaus nykyisiin taloudellisiin haasteisiin ja että menojen rajoittaminen oli sen sijaan välttämätöntä. Heidän pääpainonsa on olemassa olevaan budjettivajeeseen, jonka he uskovat pakottavan toimiin.

Schnitzer suosittelee, että uuden velan ottamisen sijaan tulisi vähentää kuluja. Hän mainitsi erityisesti tiettyjen kulujen epäselvät rahoituslähteet ja vaati luopumista äitiyseläkkeiden ja maatalouden dieseltukien korotuksista. Nämä ehdotukset heijastavat kiireellistä tarvetta vakauttaa valtion taloudellinen tilanne ilman lisävelkaa. Se varoittaa voimakkaasti ottamasta uutta velkaa muihin kuin investointimenoihin, mikä voi vaarantaa pitkän aikavälin vakauden.

Hallituksen budjettisuunnitelmat

Jatkossa liittohallitus aikoo esitellä vuoden 2024 budjetin. Kansleri Olaf Scholz, varakansleri Robert Habeck ja valtiovarainministeri Christian Lindner ovat ilmoittaneet haluavansa saavuttaa yhteensä 17 miljardin euron säästöjä. Nämä toimenpiteet olisi pantava täytäntöön keskeyttämättä velkajarrua. Ahrin laakson tulvien uhrien taloudellisen avun mahdollista keskeyttämistä tutkitaan kuitenkin.

Erityisen huomionarvoista on ilmasto- ja muutosrahaston (KTF) 12,7 miljardin euron vähennys. Tämä jyrkkä vähennys on osa laajempaa suunnitelmaa vähentää suunniteltuja menoja yhteensä 45 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. KTF on edelleen keskeinen ilmastoneutraalin muutoksen instrumentti 160 miljardin euron kokonaisvolyymillään.

Seuraukset ja haasteet

Suunniteltu säästö koskee myös Ukrainan apua, johon osoitetaan yhteensä 14 miljardia euroa, eikä säästötoimenpiteiden pitäisi vaikuttaa niihin. Hallitus suunnittelee myös 5,5 miljardin euron sähköverkon tuen peruuttamista, mikä voi johtaa sähkön hinnan nousuun. KTF:n tulojen kasvattamiseksi harkitaan hiilidioksidin hinnan korottamista, samalla kun ilmastoa haitallisia tukia aiotaan vähentää.

Liittopäivien budjettivaliokunta voisi saada keskustelut päätökseen näistä asioista ennen joulua, ja lopullinen päätös on määrä tehdä tammikuussa 2026. Uusien budjettien voimaantuloon asti toteutetaan välibudjetti, jonka avulla valtiovarainministeriö voi vapauttaa prosenttiosuuden varoista joka kuukausi.

Poliittiset ja taloudelliset päätökset, jotka nyt on tehtävä, ovat uraauurtavia Saksan tulevalle rahoituspolitiikalle. Nähtäväksi jää, miten hallitus selviää Schnitzerin ehdotusten ja omien budjettisuunnitelmien aiheuttamista haasteista.