Liittovaltion perustuslakituomioistuimen velkajarrupäätös herättää keskustelua Berliinissä – mitä se tarkoittaa Saksan taloudelle?

Liittovaltion perustuslakituomioistuimen velkajarrupäätös herättää keskustelua Berliinissä – mitä se tarkoittaa Saksan taloudelle?

Liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätös velkajarrusta aiheutti kohun Berliinissä. Asiantuntijoiden mukaan velkajarru nykyisessä muodossaan nähdään liian jäykänä ja estää tarvittavat investoinnit erityisesti ilmastonmuutoksen ja tulevaisuuden teknologioiden saralla. Thomas Mayer, Flossbach von Storchin tutkimusinstituutin perustajajohtaja, näkee päätöksen paluuna "tiukille budjettirajoituksille", jotka vaativat budjettikuria. Hän varoittaa, että poliitikot näkevät velan ratkaisuna suuriin muutoksiin, jotka voivat johtaa pitkällä aikavälillä ylivelkaantumiseen. Unkarilaisen taloustieteilijän János Kornain jälkeen Mayer kannattaa rajoittavaa rahoituspolitiikkaa tehottoman kulutuksen välttämiseksi.

www.cicero.de:n raportin mukaan Saksan taloustutkimuslaitoksen työntekijä Josefin Meyer huomauttaa, että liian tiukka säästöpolitiikka voi aiheuttaa myös poliittisia ja taloudellisia kustannuksia. Hän varoittaa yhteiskunnan polarisoitumisesta ja ääripuolueiden lisääntymisestä rajujen säästötoimien seurauksena. Siinä korostetaan tarvetta venyttää pitkän aikavälin investointeja sukupolvien yli ja selkeyttää hyvien sijoitusten määritelmää. Meyer käsittelee myös "investointi"-termin määritelmän vaikeutta ja eroa valtion positiivisen nettovarallisuuden ja velan välillä.

Ottaen huomioon väestörakenteen muutoksen ja ilmastonmuutoksen valtavat haasteet Mayer ja Meyer uskovat, että on epärealistista uskoa, että nämä ongelmat voidaan ratkaista ottamalla velkaa. He korostavat realistisemman ja pidemmän aikavälin rahoituspolitiikan tarvetta talouden tulevaisuuden turvaamiseksi.

Keskustelu velkajarrun noudattamisesta näyttää kansainvälisessä vertailussa vähäpätöiseltä, kun muut teollisuusmaat ottavat huomattavasti enemmän velkaa vastatakseen taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiinsa. Nähtäväksi jää, miten Saksan julkinen talous ja rahoitussektori suhtautuvat liittovaltion perustuslakituomioistuimen päätökseen ja velkajarruista käytävään keskusteluun.