Velkajarru Saksassa: ilmastonsuojelu vai taloudellinen kaaos?

Velkajarru Saksassa: ilmastonsuojelu vai taloudellinen kaaos?

21.6.2025 Saksassa nousi uusi keskustelu ilmastonsuojelun rahoituksesta. Maaliskuussa liittopäivien puna-musta-vihreä enemmistö heikensi perustuslain, erityisesti 109 ja 143h artiklojen, velkajarrua. Tämä tehtiin, jotta vuoteen 2045 mennessä lisättäisiin mahdollisuuksia tarvittaville investoinneille infrastruktuuriin ja ilmastoneutraaliuteen. On perustettu jopa 500 miljardin euron velkarahoitettu erityisrahasto, jota käytetään jatkossa tähän tarkoitukseen. Kriitikot pelkäävät kuitenkin, että uusi asetus voi itse asiassa estää ilmastotavoitteiden saavuttamisen.

Erikoisrahastosta suunnitellut lisäykset Ilmasto- ja Muutosrahastoon (KTF) ovat 100 miljardia euroa, jotka voidaan käyttää yksityisiin investointeihin ja lainoihin, esimerkiksi sähköautojen hankintaan. Vuodesta 2016 lähtien noin 2,1 miljoonaa sähkö- ja ladattavaa hybridiautoa on tuettu ympäristöbonuksilla, jotka ovat maksaneet noin kymmenen miljardia euroa. Lisäksi ympäristön ja ilmastonsuojelu on ankkuroitu valtion tavoitteeksi Saksan perustuslaissa vuodesta 1994. Tätä tavoitetta tuki liittovaltion perustuslakituomioistuimen vuoden 2021 ilmastopäätös, joka vaatii oikeudellista tulkintaa ilmastoneutraaliudesta.

Investointitarpeet ovat kasvaneet voimakkaasti

Nykytilanne osoittaa, että ilmastonsuojelusta Saksassa on itse asiassa tullut merkittävä taloudellinen rakennustyömaa. Tutkimuslaitosten arvioiden mukaan lisäinvestointitarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana vähintään 600 miljardia euroa, mikä vastaa noin 60 miljardin euron vuosittaista tarvetta. Jotkut asiantuntijat arvioivat sen olevan jopa noin 100 miljardia euroa vuodessa. Vertailun vuoksi nykyinen liittovaltion budjetti on 450 miljardia euroa vuodessa, mikä kuvaa ongelman laajuutta.

Ulrich Klüh Darmstadtin ammattikorkeakoulusta luonnehtii arvioita varovaisiksi ja vaatii lainaa rahoituskeinona. Saksa hyötyy tällä hetkellä alhaisista velkojen koroista, mikä herättää luottamusta rahoitusmarkkinoilla. PIK:n asiantuntijat, kuten Matthias Kalkuhl, varoittavat, jos investoinnit eivät riitä, seurauksena voi olla korkeita ilmastovaurioita ja poliittista epävakautta.

Velkajarrun haasteet

Peruslain velkajarru on merkittävä este uusien lainojen ottamiselle. Samalla kun vasemmisto vaatii tämän asetuksen kumoamista, unioni, FDP ja AfD vaativat sen säilyttämistä. SPD ja Vihreät puolestaan ​​suunnittelevat uudistuksia ja harkitsevat "Saksan rahastoa" rahoittamaan tarvittavat investoinnit lainoilla. Mahdolliset uudet liittoumat voisivat jopa harkita ilmasto- ja turvallisuusvelan luomista. Ulrich Klüh kuitenkin kannattaa velkajarrun poistamista uusien erityisbudjettien sijaan.

Ilmastoasioiden asiantuntijaneuvosto on jo arvioinut ilmastonsuojelun lailliset vaatimukset riittämättömiksi. Asetukset ja ohjeet voisivat antaa kansalaisjärjestöille enemmän mahdollisuuksia nostaa kanne, mikä voi johtaa viivästyksiin ja lisäkustannuksiin. Lisäksi uudet vaatimukset rajoittavat hakijoiden suunnitteluvapautta. Haasteena on edelleen löytää tasapaino välttämättömien investointien ja tiukkojen taloudellisten vaatimusten välillä.