Sähkön hintaromahdus: kuka voittaa ja kuka häviää uudessa budjetissa?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Liittovaltion talouspolitiikka vuodelle 2025 analysoi investointien tehostajia, verohelpotuksia ja niiden vaikutuksia yrityksiin ja kuntiin.

Sähkön hintaromahdus: kuka voittaa ja kuka häviää uudessa budjetissa?

SPD-johtajan Lars Klingbeilin johtaman liittohallituksen talouspoliittiset toimet ovat saaneet ristiriitaisia ​​reaktioita. Tämä koskee erityisesti vuoden 2025 liittovaltion talousarvioesitystä, joka kiinnostaa monia kaikkialla poliittisessa kirjossa. Unioni on huolissaan valtiovarainministeriön luopumisen kielteisistä vaikutuksista, kun taas Klingbeil haluaa käyttää budjettivaroja nimenomaan sosiaalidemokraattisiin hankkeisiin. Tämä johtaa siihen, että unionin talouspoliittiset hankkeet jäävät taka-alalle, raportoi FAZ.

Talousarvioesityksen mukaan nettoluotonotto on 81,8 miljardia euroa, mikä on 48,5 miljardia euroa enemmän kuin viime vuonna. Nämä lisämenot johtuvat ensisijaisesti puolustus- ja talousstrategioista, jotka tunnetaan "investointien tehostajina". Sen mukaan Deutschlandfunk Liittohallitus aikoo hyväksyä 503 miljardin euron budjetin vuonna 2025, mikä vastaa 28,8 miljardin euron lisäystä vuoteen 2024 verrattuna.

Investointipaketti ja verohelpotukset

Luonnoksen keskeinen osa on investointipaketti, joka kuitenkin lykkää verokannan alennusta vaalikauden loppuun. Aluksi hyötyvät vain uusia investointeja tekevät yritykset, mutta eläkelainsäädäntö voi aiheuttaa taloudelle suurempia rasitteita kuin helpotuksia. Unioni vaatii lisää paineita kilpailukykyiselle energiasiirtymälle ja kritisoi myös sähköveron alennuksen toteuttamista EU:n laajuiseen minimiin, joka ei toteudu ilmoitetulla tavalla.

  • Sonderabschreibungen von bis zu 30% für Investitionen in Maschinen und Anlagen von 2025 bis 2027.
  • Körperschaftssteuer soll ab 2028 um einen Prozentpunkt pro Jahr sinken (von 15% auf 10%).
  • Sonderabschreibungen für Elektroautos von 75% im ersten Jahr, Rest im folgenden Jahr; Preisobergrenze von 75.000 Euro auf 100.000 Euro.
  • Erhöhung der steuerlichen Zulagen für Forschung.

Myös liittohallitus ryhtyy toimenpiteisiin sähkön hinnan alentamiseksi kattamalla verkkokustannukset ilmastorahastosta. On kuitenkin kritiikkiä, että tämä piilottaa energiasiirtymän todelliset kustannukset. Yksityiset sähkönkuluttajat ovat vaarassa joutua epäedulliseen asemaan tällä ratkaisulla.

Julkiset ja poliittiset reaktiot

Liittohallitus aikoo kompensoida kunnille veronalennuksia, mikä on kohdannut joidenkin poliitikkojen vastustusta. Kaiken kaikkiaan yritykset suhtautuvat toimenpiteisiin, erityisesti yhteisöveron alentamiseen, myönteisesti. Siitä huolimatta tarvitaan uusia rakenneuudistuksia ja selkeämpää kestävän talouskehityksen suuntaa.

Tulevien vuosien näkymiä leimaa edelleen nettolainan kasvu ja näiden poliittisten päätösten toimeenpanosta johtuvat haasteet. Unioniin kohdistuu paineita keskustelujen käydessä kilpailevista taloudellisista lähestymistavoista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista Saksan talouteen.