Trump uhkaa Eurooppaa tulleilla – transatlanttinen ystävyys on partaalla!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Trump nostaa tulleja EU:ta vastaan, mikä rasittaa Saksan taloutta. Kauppakonfliktit ja geopoliittiset jännitteet lisääntyvät.

Trump uhkaa Eurooppaa tulleilla – transatlanttinen ystävyys on partaalla!

Donald Trump vahvistaa 3. kesäkuuta 2025 protektionistista kurssiaan kauppapolitiikassa osoittaen, että Yhdysvaltojen ja Euroopan transatlanttinen suhde on tarkastelun kohteena. Miten TRT kertoo Trump korostaa ystävyyttään Euroopan kanssa, mutta käyttää samalla tulleja painostuskeinona taloudellisissa kiistoissaan.

Yhdysvaltain hallitus aikoo kaksinkertaistaa teräksen ja alumiinin tuontitullit ja on jopa uhannut 50 prosentin tulleilla EU:n tuotteille. Näillä toimenpiteillä ei ole tarkoitettu ainoastaan ​​lisäämään taloudellista painetta Eurooppaan, vaan myös korjaamaan olemassa olevia kauppavajeita, joiden Trump näkee asettavan Yhdysvallat epäedulliseen asemaan. Erityisen huomion kohteena on Saksa, josta tuli USA:n tärkein kauppakumppani vuonna 2024 yli 160 miljardin euron viennillä.

Kauppapolitiikan seuraukset

Näiden tullien kielteistä vaikutusta Euroopan talouteen ei voida aliarvioida. Tietojen mukaan DGAP Rangaistustullit vaikuttavat erityisesti vientiin suuntautuneisiin sektoreihin, kuten konepajateollisuuteen, autoteollisuuteen ja kemianteollisuuteen. Saksan alumiiniteollisuus on huolissaan, koska vain 2 % sen tuotannosta lähetetään Yhdysvaltoihin, mutta välilliset vaikutukset ovat kauaskantoisia.

Saksan talousinstituutin raportin mukaan Saksalle aiheutuvat taloudelliset vahingot voivat nousta yli 200 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi EU saattaa suunnitella vastatulleja vastauksena Yhdysvaltain tullipolitiikkaan, mikä voi entisestään pahentaa tilannetta.

Poliittiset ja taloudelliset jännitteet

Yhdysvaltojen ja Euroopan taloussuhteet ovat kireät. Trump on jo ilmoittanut laajentavansa tullit useisiin maihin, mukaan lukien Kanadaan, Meksikoon ja Kiinaan. Tämä nähdään uhkana sodanjälkeiselle talousjärjestykselle, sillä EU:lla ja USA:lla on maailman integroiduimmat kauppa- ja investointisuhteet.

EU:n komissio on ilmoittanut pidättäytyvänsä toistaiseksi vastatoimista, kun taas taloustieteilijät vaativat itsenäistä teollisuuspolitiikkaa ja pitkän aikavälin investointeja Euroopalle. Keskustelu teknologiaintensiivisten tuotteiden vientiveroista voisi myös nousta tärkeämmäksi Euroopan taloudellisen itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Trump kehotti myös Nato-maita nostamaan puolustusmenojaan vähintään viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltojen kauppa- ja turvallisuuspolitiikan asettamat haasteet edellyttävät Euroopalta päättäväisiä toimia omien etujensa turvaamiseksi ja yhteisen vastauksen kehittämiseen Yhdysvaltojen tullipolitiikkaan.