Miksi pelkkä kasvu ei riitä: Tehtävälähtöisen talouspolitiikan merkitys
Huoli talouskasvusta on kaikkialla läsnä – korkean tason poliittisista keskusteluista ja poliittisista manifesteista päivittäisiin uutisointiin. Saksassa liittohallituksen viimeisimmässä budjetissa vahvistettiin kasvua etusijalla. Intiassa johtajat pyrkivät tekemään maastaan jälleen maailman nopeimmin kasvavan talouden. Kiinassa, jossa deflaation uhka häämöttää, hallitus on epäilemättä huolissaan tämän vuoden viiden prosentin kasvutavoitteensa saavuttamisesta. Iso-Britanniassa oppositiotyöväenpuolueen johtaja Keir Starmer on vannonut tarjoavansa korkeimman kestävän kasvun...

Miksi pelkkä kasvu ei riitä: Tehtävälähtöisen talouspolitiikan merkitys
Huoli talouskasvusta on kaikkialla läsnä – korkean tason poliittisista keskusteluista ja poliittisista manifesteista päivittäisiin uutisointiin. Saksassa liittohallituksen viimeisimmässä budjetissa vahvistettiin kasvua etusijalla. Intiassa johtajat pyrkivät tekemään maastaan jälleen maailman nopeimmin kasvavan talouden. Kiinassa, jossa deflaation uhka häämöttää, hallitus on epäilemättä huolissaan tämän vuoden viiden prosentin kasvutavoitteensa saavuttamisesta. Isossa-Britanniassa oppositiotyöväenpuolueen johtaja Keir Starmer on vannonut saavuttavansa korkeimman kestävän kasvun G7-ryhmässä, jos hän tulee valtaan, ja hallitsevat konservatiivit ilmaisevat samanlaisia tavoitteita (muistakaa entisen pääministerin Liz Trussin nyt surullisen kuuluisa mantra: "Kasvu, kasvu, kasvu").
Huoli talouskasvusta on keskeinen teema poliittisessa keskustelussa ja myös jokapäiväisessä raportoinnissa. On selvää, että hallitukset ympäri maailmaa pyrkivät edistämään maansa taloudellisesti ja saavuttamaan suurempaa kasvua. Tässä artikkelissa kuitenkin korostetaan, että kasvua ei pidä nähdä ainoana tavoitteena. Talouspolitiikan tulisi pikemminkin keskittyä talouden suuntaan, jotta kasvu olisi kestävää ja osallistavaa.
Kirjoittaja väittää, että ei riitä, että keskitytään vain korkeaan kasvuun ottamatta huomioon vaikutusta työoloihin tai ympäristöön. Hän mainitsee onnistuneita esimerkkejä, joissa muihin tavoitteisiin pyrkiminen johti lopulta talouskasvuun. Esimerkiksi NASAn tehtävä laskea ihminen kuuhun tuotti lukuisia teknisiä innovaatioita, joilla oli myöhemmin merkittävää taloudellista arvoa. Kirjoittaja korostaa myös digitalisaation merkitystä kasvulle ja kehottaa kuromaan umpeen digitaalista kahtiajakoa, jotta kasvu ei perustuisi suurten teknologiayritysten markkinavoiman väärinkäyttöön.
Artikkelissa esitetään myös, että taloudellisen toiminnan rahoituksellistamista tulisi välttää. Kirjoittaja arvostelee sitä, että yritykset investoivat liikaa osakkeiden takaisinostoihin ja osingonjakoon inhimilliseen pääomaan, koneisiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Hän korostaa tarvetta investoida uudelleen reaalitalouteen ja tarjota keinot työntekijöiden tilanteen parantamiseksi. Hän väittää myös, että hallitusten pitäisi toimia aktiivisemmin ja asettaa selkeät tavoitteet osallistavan ja kestävän kasvun edistämiseksi.
Artikkeli päättyy vetoomukseen, että hallitusten tulisi käyttää potentiaaliaan arvon luojana talouden muokkaamiseen. Siinä korostetaan, että julkisten instituutioiden keskittäminen kunnianhimoisiin tehtäviin kapeiden kasvutavoitteiden sijaan voi auttaa vastaamaan 2000-luvun suuriin haasteisiin ja varmistamaan, että talous kasvaa oikeaan suuntaan.
Lähde:Tekijän raportin mukaan www.project-syndicate.org
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.ipg-journal.de