Kuinka BRICS-maat saavat maailmanlaajuista taloudellista vaikutusvaltaa | BRICS-maiden nousu muuttaa globaalia talousjärjestystä ja vaikuttaa jopa lännen talouspolitiikkaan.
BRICS-maat, joihin kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka, saavat yhä enemmän vaikutusvaltaa talouspolitiikassa maailmanlaajuisesti. Vaikka ne eivät ole muodostaneet yhteistä vapaakauppa-aluetta ja yhteistä valuuttaa pidettiin epärealistisena, niiden antiliberaalinen paradigma on vaikuttanut läntisten teollisuusmaiden talouspolitiikkaan. BRICS-maat ovat vastuussa lähes kolmanneksesta protektionistisista kaupan vääristymistä maailmanlaajuisesti. Valtion tuet kotimaisille toimittajille ja tullien ulkopuoliset kaupan esteet estävät markkinoiden avaamista. BRICS-maiden protektionistinen suuntaus on vaikuttanut myös G7-maihin, jotka ryhtyvät yhä enemmän protektionistisiin toimiin ja kääntyvät pois vapaakaupasta. Tämä suuntaus heijastaa Yhdysvaltain dominoivan aseman menetystä ja muutoksia globaalissa...

Kuinka BRICS-maat saavat maailmanlaajuista taloudellista vaikutusvaltaa | BRICS-maiden nousu muuttaa globaalia talousjärjestystä ja vaikuttaa jopa lännen talouspolitiikkaan.
BRICS-maat, joihin kuuluvat Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka, saavat yhä enemmän vaikutusvaltaa talouspolitiikassa maailmanlaajuisesti. Vaikka ne eivät ole muodostaneet yhteistä vapaakauppa-aluetta ja yhteistä valuuttaa pidettiin epärealistisena, niiden antiliberaalinen paradigma on vaikuttanut läntisten teollisuusmaiden talouspolitiikkaan. BRICS-maat ovat vastuussa lähes kolmanneksesta protektionistisista kaupan vääristymistä maailmanlaajuisesti. Valtion tuet kotimaisille toimittajille ja tullien ulkopuoliset kaupan esteet estävät markkinoiden avaamista. BRICS-maiden protektionistinen suuntaus on vaikuttanut myös G7-maihin, jotka ryhtyvät yhä enemmän protektionistisiin toimiin ja kääntyvät pois vapaakaupasta. Tämä suuntaus heijastaa USA:n määräävän aseman menetystä ja globaalin järjestyksen muutoksia. BRICS-maat toimivat vaihtoehtona lännen liberaalille markkinaparadigmalle ja saavat tukea myös muista globaalin etelän maista. G7-maiden todellinen haaste on olla jättämättä talouspoliittista tyhjiötä BRICS-maille.
Tällä kehityksellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia markkinoihin ja rahoitusalaan. Lisääntynyt protektionismi voi johtaa kaupan esteisiin ja kansainvälisen kaupan volyymien vähenemiseen. Tämä puolestaan voi häiritä toimitusketjuja ja pakottaa yritykset etsimään uusia kauppakumppaneita. Tämä voi johtaa maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän pirstoutumiseen ja vaikuttaa maailmanlaajuiseen kilpailuun.
BRICS-mailla on jo nyt merkittävä vaikutus maailmantalouden järjestykseen. He edustavat yli 40 prosenttia maailman väestöstä ja tuottavat noin neljänneksen maailmantalouden tuotannosta. Niiden kasvava vaikutusvalta voi johtaa siihen, että muut maat ja alueet yrittävät omaksua samanlaisia malleja ja muodostaa uusia taloudellisia ryhmittymiä. Tämä voisi haastaa läntisten teollisuusmaiden nykyisen taloudellisen hegemonian.
Yrityksille, jotka haluavat päästä BRICS-markkinoille tai laajentaa niitä, on tärkeää mukautua näiden maiden erityisiin taloudellisiin ja poliittisiin olosuhteisiin. Niiden on otettava huomioon protektionistiset toimenpiteet ja kaupan vääristymät sekä kehitettävä vaihtoehtoisia kauppareittejä. Hallitusten, jotka pyrkivät neuvottelemaan vapaakauppasopimuksia BRICS-maiden kanssa, tulisi myös ottaa huomioon näiden maiden taloudelliset ja poliittiset realiteetit.
Amp2.handelsblatt.comin raportin mukaan on selvää, että BRICS-maiden vaikutus maailmantalouteen on jo merkittävä ja leviää edelleen. Tätä kehitystä on tärkeää seurata ja analysoida sen mahdollisia vaikutuksia, jotta voidaan varautua mahdollisiin muutoksiin markkinoilla ja rahoitusalalla. Protektionismin suuntaus edellyttää muutoksia kauppapolitiikkaan ja tulevaisuuteen suuntautuvaa strategiaa sen tuomien haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi.
Lue lähdeartikkeli osoitteessa amp2.handelsblatt.com