Rheinland-Pfalzin talouskehitys: Hälytyssignaalit liikepaikalle

Rheinland-Pfalzin talouskehitys: Hälytyssignaalit liikepaikalle

Mainz (dpa/lrs) – Rheinland-Pfalzin yrittäjät ovat huolissaan osavaltion taloudellisesta kehityksestä. "En halua pitää Rheinland-Pfalzin osavaltiota liikepaikkana", sanoi osavaltion liike-elämän yhdistysten liiton (LVU) pääjohtaja Karsten Tacke Mainzissa. Voidaan kuitenkin nähdä, että Rheinland-Pfalzin talouskehitys on hitaampaa kuin muissa liittovaltioissa ja Euroopassa ja että kotimaisten yritysten investointivolyymit ulkomaille ovat erittäin korkeat.
Maan taloustuotanto laski verrattain jyrkästi vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuote laski hintaoikaistuna 5,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koko maassa se laski 0,3 prosenttia samana ajanjaksona. Rheinland-Pfalz on siis viimeisellä sijalla talouskasvun suhteen muihin maihin verrattuna.
"Nämä ovat hälytyssignaaleja, niillä ei ole mitään tekemistä pahanpuhumisen kanssa", Tacke sanoi Saksan lehdistövirastolle. "Tämä viittaa siihen, että sijainnin yleiset olosuhteet eivät ole parhaat." Toimitusjohtajan mukaan kehityksellä on kaksi pääasiallista syytä: pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja korkea energian hinta.
"Jokaisella tunnilla on merkitystä, meillä on äänenvoimakkuusongelma", Tacke varoitti. "Meillä ei ole vain pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä, vaan myös työntekijöistä." Siksi yritysten vaatimukset neljän päivän tai pidemmälle opintovapaalle viittauksetta toiminnan tarpeisiin ovat täysin poissuljettuja. "Nykyisessä tilanteessa meidän ei pitäisi puhua vähemmästä työstä, vaan enemmän työstä." Muuten pitäisi tehdä konkreettisia ehdotuksia siitä, miten niukkaa työvoimaa voitaisiin kompensoida.
DGB Rheinland-Pfalzissa sen sijaan on avoinna nelipäiväiselle viikolle. "Se voi olla yksi monista instrumenteista, jotta meillä on elämäämme sopivat työajat", sanoi DGB:n pomo Susanne Wingertszahn. Ammattiliitolle on kuitenkin tärkeää, että neljän päivän viikkoon voi liittyä vain työajan lyhentäminen.
Parhaillaan on käynnissä valtakunnallinen pilottiprojekti, jossa työnantajat voivat testata mallia kuuden kuukauden ajan. Liikkeenjohdon konsulttiyhtiö Intraprenörin käynnistämä projekti perustuu malliin: 100 prosentin suorituskyky 80 prosentissa ajasta 100 prosentin maksulla. Ammattiliittoihin kuuluvan Hans Böckler -säätiön tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että nelipäiväinen viikko on työntekijöiden suosiossa – ainakin samapalkkaisuuden yhteydessä.
LVU:n edustaja Tacke kuitenkin vaatii ulkomaisten ammattitaitoisten työntekijöiden helpompaa ja nopeampaa pääsyä työmarkkinoille. "Byrokratian purkaminen on ykkösprioriteetti." Tämä koskee tutkintojen helpompaa tunnustamista, yksinkertaisempia hallinnollisia menettelyjä ja vähemmän kielitaitovaatimuksia. "Jokaista säätöruuvia on käännettävä saadaksemme lisää työtunteja. Ajattelemme työmarkkinapolitiikkaa hyvin hitaasti."
Rheinland-Pfalzin yritysten aseman parantamiseksi kansainvälisessä kilpailussa on ryhdyttävä kiireellisiin ja lyhytaikaisiin toimiin energian hintojen alentamiseksi, Tacke varoitti. "Meidän on laajennettava tarjontaa energiapulan ja hintojen nousun aikana. Tämä on poliitikkojen ydintehtävä."
Tämän saavuttamiseksi on investoitava uusiutuvien energiamuotojen laajentamiseen. Koska monilla Rheinland-Pfalzin suuryrityksillä on paljon energiantarpeita monilla toimialoilla, tätä kysyntää ei voida tyydyttää pelkällä uusiutuvalla energialla, Tacke sanoi. Hänen mukaansa energian hinnat laskevat tarjonnan lisääntyessä. Kaikki menestykseen johtavat ehdotukset ovat tervetulleita tänne. Väliaikaiset tuet ovat yksi niistä. "Jokaisen, joka juoksee ilman ratkaisua, on kuitenkin myös myönnettävä haluavansa sanoa hyvästit tietyille toimialoille", hän sanoi.
Toimitusjohtaja mainitsi lisätoimenpiteinä geotermisen energian ja vedyn tuotannon laajentamisen. Periaatteessa uusiutuvien ja ilmastoneutraalien energian hyväksymisprosesseja olisi kevennettävä ja nopeutettava merkittävästi. "Meillä ei ole tietoongelmia, meillä on toteutusongelma", hän varoitti.

Tekijän raportin mukaan www.sueddeutsche.de Rheinland-Pfalzin yrittäjät ovat huolissaan osavaltion taloudellisesta kehityksestä. Rheinland-Pfalzin talouskehitys on hitaampaa verrattuna muihin liittovaltioihin ja Eurooppaan, ja kotimaisten yritysten investointivolyymit ulkomaille ovat erittäin korkeat. Maan taloudellinen tuotanto laski erityisen voimakkaasti vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Bruttokansantuote laski 5,4 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kansallisessa vertailussa se laski samana ajanjaksona 0,3 prosenttia. Rheinland-Pfalz on siis viimeisellä sijalla talouskasvussa. Pääasialliset syyt tähän kehitykseen ovat ammattitaitoisten työntekijöiden pula ja korkeat energian hinnat.

Tämän kehityksen vaikutus Rheinland-Pfalzin markkinoihin tai rahoitusalaan voi olla merkittävä. Ammattitaitoisten työntekijöiden pula johtaa työvoimapulaan, mikä johtaa työn määrän vähenemiseen ja yritysten potentiaalin menettämiseen. Tämä voi heikentää tuottavuutta ja kilpailukykyä. Korkeat energian hinnat aiheuttavat painetta yrityksille ja voivat alentaa niiden voittomarginaaleja. Tämä voi puolestaan ​​johtaa investointien vähenemiseen ja yritysten poistumiseen.

Näiden kielteisten vaikutusten lieventämiseksi tarvitaan toimenpiteitä, kuten ulkomaisten ammattitaitoisten työntekijöiden helpottaminen työmarkkinoille ja energian hintojen alentaminen. Hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistamalla ja ulkomaisten pätevyyksien tunnustamisella voidaan palkata nopeammin ulkomaalaisia ​​ammattitaitoisia työntekijöitä ammattitaitopulan lievittämiseksi. Energian hintoja voidaan alentaa laajentamalla uusiutuvaa energiaa ja käyttämällä uusia teknologioita, kuten geotermistä energiaa ja vedyn tuotantoa. Laajentumisen nopeuttamiseksi tarvitaan myös tehokkaampia uusiutuvan energian hyväksymisprosesseja.

Näiden toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää yritysten, valtion ja muiden sidosryhmien yhteistyötä. Vain tällaisilla toimilla voidaan parantaa puiteolosuhteita Rheinland-Pfalzin talouskehityksen edistämiseksi ja yritysten sijainnin kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lähde: www.sueddeutsche.de