Liian harvat tietävät, että empiiriset tulokset talouspoliittisissa keskusteluissa ovat usein vain likimääräisiä todellisuutta.
Esityksessäni haluaisin puhua empiiristen tulosten merkityksestä talouspoliittisissa keskusteluissa. Usein näitä tuloksia pidetään "kultaisena valuuttana" ja näennäisesti tarkat tulokset käsitellään tosiasioina. Monet näistä tuloksista perustuvat kuitenkin oletuksiin ja malleihin ja ovat parhaimmillaankin todellisuuden arvioita. Nykyinen talous ei luultavasti kärsi liian harvoista, vaan liian monista numeroista ja tilastoista. Esimerkki tasa-arvon mittaamisesta on Gini-kerroin, joka mittaa tulonjakoa. Tämä vaihtelee 0:n ja 1:n välillä ja osoittaa, jakautuvatko tulot täysin tasaisesti vai epätasaisesti. Gini-kerroin kuitenkin...

Liian harvat tietävät, että empiiriset tulokset talouspoliittisissa keskusteluissa ovat usein vain likimääräisiä todellisuutta.
Esityksessäni haluaisin puhua empiiristen tulosten merkityksestä talouspoliittisissa keskusteluissa. Usein näitä tuloksia pidetään "kultaisena valuuttana" ja näennäisesti tarkat tulokset käsitellään tosiasioina. Monet näistä tuloksista perustuvat kuitenkin oletuksiin ja malleihin ja ovat parhaimmillaankin todellisuuden arvioita. Nykyinen talous ei luultavasti kärsi liian harvoista, vaan liian monista numeroista ja tilastoista.
Esimerkki tasa-arvon mittaamisesta on Gini-kerroin, joka mittaa tulonjakoa. Tämä vaihtelee 0:n ja 1:n välillä ja osoittaa, jakautuvatko tulot täysin tasaisesti vai epätasaisesti. Gini-kerroin on kuitenkin konstruktio, jossa on heikkouksia ja tasa-arvosta on erilaisia käsityksiä.
On tärkeää ymmärtää, että monia tärkeitä arvoja, kuten onnea, vapautta tai turvallisuutta, on vaikea mitata niiden monimutkaisuuden vuoksi. Lisäksi keskiarvot kertovat usein vähän todellisesta etäisyydestä ja viittaavat tarkkuustasoon, jota ei ole olemassa. Sijoituksia tulee tarkastella varoen, varsinkin kun erot ovat pieniä.
Rahoitusmarkkinat ja talouspolitiikka ovat kehittäneet liikaa luottamusta malleihin ja lukuihin. Olisi parempi olla "suunnilleen oikeassa" kuin täsmälleen väärässä. John Maynard Keynesin sana ”suunnilleen oikein kuin täsmälleen väärin” tulee ottaa huomioon, jottei joutuisi lukuihin uskomisen ansaan.
Näiden havaintojen vaikutus markkinoihin ja rahoitusalaan on monipuolinen. Liiallinen keskittyminen lukuihin ja tilastoihin voi johtaa virheelliseen tilanteen arviointiin. Yritysten ja sijoittajien tulee olla tietoisia siitä, että nämä tiedot ovat vain likimääräisiä todellisuutta ja voivat olla epävarmoja. On tärkeää kyseenalaistaa malleja ja numeroita kriittisesti ja ottaa kokonaisvaltainen näkökulma.
www.nzz.ch:n raportin mukaan on välttämätöntä tunnistaa kvantitatiivisen tiedon edut ja haitat taloustieteessä. Vaikka luvut ja tilastot ovat tärkeitä päätöksentekovälineitä, niihin tulee suhtautua varauksella ja nöyryydellä. Liiallinen keskittyminen näihin tietoihin voi johtaa kokonaiskuvan menettämiseen ja sillä voi olla pitkäaikaisia kielteisiä vaikutuksia. Siksi finanssialan päättäjien ei tulisi perustaa arviotaan pelkästään määrällisiin tietoihin, vaan myös laadulliset näkökohdat.
Lähde: https://www.nzz.ch/meinung/kommentare/die-oekonomie-als-forschung-leidet-unter-zu-vielen-zahlen-ld.1391358
Lue lähdeartikkeli osoitteessa www.nzz.ch