Valtamerten tulevaisuus: YK:n konferenssi Nizzassa asettaa uudet standardit!

Valtamerten tulevaisuus: YK:n konferenssi Nizzassa asettaa uudet standardit!

Yhdistyneiden kansakuntien valtamerikonferenssi (UNOC) Nizzassa Ranskassa oli tärkeä foorumi, jossa käsiteltiin valtamerten tulevaisuutta. Yli 50 valtionpäämiestä ja edustajaa yli 120 maasta osallistui tähän tärkeään tapahtumaan. YK:n pääsihteeri António Guterres avasi konferenssin kiireellisesti vetoamalla meren näkemiseen ja suojelemiseen yhteisenä luonnonvarana. Hän kritisoi voimakkaasti näiden elintärkeiden ekosysteemien nykyistä laiminlyöntiä ja vaati kokonaisvaltaisia ​​toimia.

Ympäristöministeri Carsten Schneider korosti edistystä, jota konferenssi edustaa merensuojelun kannalta. Saksa teki useita sitoumuksia, mukaan lukien meneillään olevien ohjelmien jatkaminen Pohjanmeren ja Itämeren jäteammusten talteenottamiseksi ja tuhoamiseksi. Päätettiin myös perustaa saksalais-ranskalainen asiantuntijaryhmä edistämään merensuojelua.

Merensuojelutoimenpiteet

Saksa suunnittelee investoivansa noin 100 miljoonaa euroa suomaiden, meriniityjen ja levämetsien suojeluun ja ennallistamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tavoitteena on vahvistaa valtamerten hiilidioksidin varastointikykyä ja sietokykyä. Kansainvälinen yhteisö on laatinut "Nice Action Plan" -ohjelman, joka sisältää maiden vapaaehtoisia sitoumuksia. Köyhimmille saarivaltioille ei kuitenkaan annettu konkreettisia taloudellisia sitoumuksia.

Syvänmeren kaivostoiminta oli myös kiireellinen kysymys; 37 osavaltiota vaati varovaista taukoa näissä toimissa, minkä myös Saksa suostui. Positiivisena käänteenä useat suuret pankit ilmoittivat, että ne eivät enää rahoita syvänmeren kaivosprojekteja. Syvänmeren kaivostoiminta aiheuttaa riskejä, koska se voi vaarantaa biologisen monimuotoisuuden ja vapauttaa ilmastoa haitallista hiilidioksidia.

Haasteet ja seuraavat askeleet

Aava meri peittää 60-70 % valtameristä, mutta kansainvälisillä vesillä ei juurikaan ole säännöksiä. YK:n aavan meren suojelusopimuksella on tarkoitus osoittaa laajoja suojelualueita, mutta sen on ratifioitava vähintään 60 valtiota. Konferenssin alussa yli tusina valtiota ratifioi sopimuksen, ja asiantuntijat uskovat, että tarvittava määrä voidaan saavuttaa syyskuuhun 2025 mennessä.

Lisäksi 95 maata vaati primäärimuovien tuotannon rajoittamista sekä niiden tuotantoa sekä tuontia ja vientiä koskevia raportointivaatimuksia. Elokuussa valtameriroskauksen vastaisesta sopimuksesta keskustellaan uudelleen Genevessä. Tavoitteena on luoda kansainvälinen valtameritutkimusohjelma ”Mission Neptune”, joka tuottaa vuosittain raportin maailman valtamerten tilasta.

Ympäristönsuojelijat ilmaisivat huolensa ja huomauttivat, että konferenssin menestystä on viime kädessä mitattava hyväksyttyjen toimenpiteiden täytäntöönpanolla kansallisessa politiikassa. Seuraava YK:n valtamerikonferenssi on jo suunniteltu vuodelle 2028 vuoropuhelun ja valtamerien suojelun edistymisen jatkamiseksi.

Kaiken kaikkiaan YK:n valtamerikonferenssi Nizzassa osoittaa, että muutokseen on maailmanlaajuista tahtoa, mutta lisätoimia ja pitkäaikaista sitoutumista tarvitaan valtamerten suojelemiseksi ja säilyttämiseksi.

Lisätietoja saat lukemalla tiedot osoitteessa standardi ja DW.