Putinin pakkolunastukset: taloudellinen eliitti menetyksen pelossa!

Putinin pakkolunastukset: taloudellinen eliitti menetyksen pelossa!

Kreml tehostaa länsimaisten ja kotimaisten yritysten pakkolunastuksia Venäjällä huolestuttavassa trendissä. Nämä toimenpiteet ovat tehostuneet erityisesti Ukrainan sodan syttymisen jälkeen sotaarkun täyttämiseksi. Takavarikoidun omaisuuden kokonaisarvo on noussut järkyttäviin 3,9 biljoonaan ruplaan vuodesta 2022. Viimeisten 12 kuukauden aikana takavarikoidun omaisuuden arvo on kolminkertaistunut, mikä korostaa tämän kehityksen hälyttäviä ulottuvuuksia. Asianomaisia ​​yrityksiä ovat muun muassa tanskalainen panimoyhtiö Carlsberg ja ranskalainen elintarvikejätti Danone. Näiden toimenpiteiden kohteena eivät kuitenkaan ole vain länsimaiset yritykset; Myös venäläisiä yrityksiä, kuten helmikuussa 2024 kansallistettua Rolf-autoliikettä, pakkolunastetaan yhä enemmän.

Nämä pakkolunastukset tapahtuvat usein korruption, yksityistämisongelmien tai yleisen ääriliikkeiden varjolla. Esimerkiksi Yuzhuralzoloton kaivosyhtiötä vastaan ​​aloitettiin takavarikointimenettely. Toimitusjohtaja Konstantin Strukov joutuu syytöksiin ollessaan julkisessa virassa. Taloustieteilijä Andrei Jakovlevin mukaan pakkolunastus voi muodostaa valtavan riskin taloudelliselle vakaudelle - hän arvioi, että "vähintään puolet alueellisista yrittäjistä saattaa joutua pakkolunastukseen".

Taloudellinen vaikutus

Lisääntyvien pakkolunastusten tarkoituksena on auttaa hallitusta luomaan uusia tulonlähteitä. Kiinteistökauppojen kautta valtion budjettiin on jo virrannut 132 miljardia ruplaa. Mutta vaikka nämä toimenpiteet voivat vahvistaa julkista taloutta lyhyellä aikavälillä, asiantuntijat varoittavat, että ne heikentävät merkittävästi yksityisen sektorin kestävyyttä. Näiden tapahtumien pelätään aiheuttavan pitkäaikaisia ​​vahinkoja koko Venäjän taloudelle.

EU:n raportti viittaa myös siihen, että Venäjän talous on huonommassa kunnossa kuin hallitus esittää. Hallitus odottaa 2,5 prosentin talouskasvua, kun taas talousanalyytikot ennustavat vain 1,5 prosentin kasvua. Yrityspomot ovat jo laatineet lobbausryhmän kautta lakiluonnoksia omistajien oikeuksien suojelemiseksi ja oikeudellisen epävarmuuden poistamiseksi tässä kriittisessä vaiheessa.

Myös presidentti Vladimir Putin vastasi näihin tapahtumiin torjumalla huolet kansallistamista kesäkuussa 2025 ja puolustamalla yhtä viimeisimpiä pakkolunastuksia. Ulkomaalaisten omistamiin ja Ukrainaa tukeviin yrityksiin keskittyvä Kremlin strategia on asiantuntijoiden mielestä riskialtista, varsinkin kun otetaan huomioon suhteiden katkeaminen länsimaisiin kumppaneihin ja monien yritysten pakeneminen Venäjän markkinoilta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että pakkolunastusten toteuttaminen on osoitus hälyttävästä kehityksestä Venäjän taloussektorilla. Vaikutukset voivat olla kauaskantoisia ja luoda muuttuvan taloudellisen ympäristön, jossa sekä ulkomaiset sijoittajat että paikalliset yrittäjät pelkäävät toimeentulonsa puolesta. Vaikka Kreml keskittyy aggressiiviseen strategiaan, mahdolliset pitkän aikavälin vahingot tuntuvat jo.